Ensin raivosin, raivoan edelleen. 

Mielestäni upein asia ikinä Devil May Cry sarjassa on ollut sen päähahmo. Dante, joka sarjan edetessä vanhenee ja muuttuu kypsäksi mutta säilyttää äärettömän mustan huumorinsa ja asenteensa.

Ja mitä sitten tapahtuu, otetaan askel taaksepäin, tehdään Dantesta muodinmukainen Emo/gootti/Punk rockari. EI!

Sanon minä. 

Moni muu on innoissaan ja onnellinen muutoksesta, mutta minä en, en fanina joka ihastui pelin asenteeseen, juuri siihen Dantemaisuuteen ettei tarvitse orjallisesti miellyttää muita, vaan luoda jotain omaa uutta ja hienoa. Mitä me saamme uudessa DMC:ssä?

Selityksiä siitä ettei Dante ole tarpeeksi siisti nykyaikaan, paras lause oli mielestäni "Se mikä oli siistiä 12 vuotta sitten, ei ole siistiä enää"

Ei ei olekaan, eikä siitä koskaan pelisarjassa ollutkaan kyse. Dante ei menestynyt siksi että oli sellainen sankari johon pystyi samaistumaan, vaan sellainen sankari, jota kykeni katsomaan ylöspäin, jolle kykeni nauramaan. Ei heppu joka miellyttää muita ja haluaa hyväksyntää, sillä sitä minusta uusi Dante kinuaa. Pitäkää minusta. Olen siisti, olen juuri sellainen jota te voitte ymmärtää, jos minulla on paha oli ja teen pahoja asioita olen kuin te, eikö niin?

EI

Minä haluan takaisin vanhan Danteni, sen jolla oli siisti pelata, sen miehen, jota pidin suurena esikuvana. Miehenä, vaikka Dante ensimmäisissä peleissään on hyvin "nättipoika" tyylinen, hänellä on kuitenkin kulmikas leuka, syvälle painuneet silmät sekä miehekäs kroppa, ei uusi L tyylinen amerikkalais sekoitus. 

Dante oli mies, jopa 3 osassa hän oli enemmän äijä kuin nykyinen Dante joka näyttää pahalta pojalta, mikä aiheuttaa sen ettei häntä kykene ottamaan tosissaan, henkilökohtaisesti jos ne kaksi laitetaan vierekkäin, tai vaikka nelosen jo vanhentunut ja resuinen Dante, ottaisi kainalooni ehdottomasti 3 sekä 4 Danten, viidennen osan Dante saisi jäädä yksin itkemään, kuuntelemaan uniklubia ja viiltelemään ranteitaan lusikalla, sori vaan vihainen taiteilija/punkkari Dante, tämä kirjoittaja haluaa kunnon makkaraa, en tarvitse herkkää pahaa poikaa, vaan miehekkään miehen jonka ei tarvitse ottaa itseään tosissaan, koska kukaan muukaan ei ota.

Kuuntelisin mielelläni eriäviä mielipiteitä, tosin saatan olla hieman tulisieluinen tässä asiassa, ymmärrän kyllä muutoksen, mutta miksi sen pitää olla näin radikaali vain siksi että jonkun tahvon mielestä Dumbo (Daniel Graig) on hyvännäköinen äijä, mitä hän ei Todellakaan ole eikä tule koskaan olemaan.

Nyt kuitenkin haluan mennä sänkyyn ja itkeä itseni uneen.